tiedotearkisto

Museot tallensivat suomalaisten onnellisuutta yhden päivän aikana

Perjantaina 12.10. järjestetyssä Onni museoon -nykydokumentointitempauksessa 37 museota tallensi yhdessä onnellisuutta museokokoelmiin yhden päivän aikana. Tempauksen tuloksena saatiin talteen muun muassa lukuisia eri-ikäisten suomalaisten haastatteluja, valokuvia onnellisista hetkistä sekä teemaan liittyviä esineitä.


Onni museoon -tempaus sai innoituksensa keväällä 2018 julkaistusta YK:n onnellisuusraportista, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi sijoittui 156 maan joukon kärkeen The World Happiness Report  -tutkimuksessa. Miten onnellisuus Suomessa näkyy, vai näkyykö se? Museoiden yhteisellä tallennustempauksella haluttiin tallentaa onnellisuuteen tai sen puuttumiseen liittyviä ilmiöitä sekä ihmisten kommentteja ja kokemuksia onnellisuudesta tämän päivän Suomessa.


Jokainen museo valitsi itse omaan toimialaansa ja tehtäväänsä sopivan dokumentointikohteen ja näkökulman. Esimerkiksi Lahden historiallinen museo tallensi palvelutalon elämää Orimattilassa. Työväenmuseo Werstaan dokumentointikohteena oli itsensä onnelliseksi kokeva työntekijä, ja Vantaan kaupunginmuseo tallensi museon tiloissa järjestettyjä hääparien vihkitilaisuuksia. Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin liitettiin Hyvinkään VR:n konepajan työporukassa käytetty perjantaipullon arvontalaite. Museokokoelmiin päätyi myös onnen varjopuolia: Esimerkiksi Lohjalla dokumentoitiin väistötiloissa toimivaa koulua. Kaikkiaan museoiden kokoelmiin tallennettiin arviolta satoja kuvia ja kymmeniä haastatteluja sekä esineitä, kyselyvastauksia ja videokuvaa. Museokokoelmiin tallennettuna aineisto kertoo tuleville sukupolville siitä, millaista suomalaisten onnellisuus oli vuonna 2018.


Onni museoon -dokumentointi oli kautta aikojen ensimmäinen yhteistallennus, johon koko Suomen museokenttä oli haastettu mukaan.tavoitteena oli itse tallennuksen lisäksi saada näkyvyyttä museoiden nykyajan tallennukselle ja korostaa sen merkitystä museoiden työssä. Sosiaalisessa mediassa dokumentoinnin etenemisestä raportoitiin hashtagilla #onnentallentajat.


Tiedot dokumentoinnin aikana tallennetusta aineistosta kootaan myöhemmin yhteen.

Dokumentointitempauksen järjesti museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO, joka kehittää museoiden nykydokumentointitoimintaa ja koordinoi museoiden välistä tallennustyönjakoa. Lue lisää: http://tako.nba.fi

Lisätietoja:

Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan Museo, TAKO-verkoston puheenjohtaja
p. 044 7011059, johanna.jakomaa@pori.fi
Anni Wallenius, intendentti, Suomen valokuvataiteen museo, TAKO-ohjausryhmän jäsen
p. 041 4406 387, anni.wallenius@fmp.fi
Risto Hakomäki, amanuenssi, Suomen kansallismuseo, TAKO-verkoston sihteeri
p. 0295 33 6385, risto.hakomaki@kansallismuseo.fi



Onni museoon –tempauksessa olivat mukana seuraavat museot:
EKTA museo
Espoon kaupunginmuseo
Fiskarsin museo
Hangon museo
Helsingin kaupunginmuseo
Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo
Kainuun Museo
Kansallismuseo
Kultamuseo
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Lahden museot
Lapin maakuntamuseo
Liedon museo
Lohjan museo
Lusto – Suomen Metsämuseo
Mobilia
Museo- ja tiedekeskus Luuppi / Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo
Museoviraston kuvakokoelmat
Nurmeksen museo
Porvoon museo
Rauman museo
Riihimäen kaupunginmuseo
Rosenlew –museo
Sastamalan seudun museo
Satakunnan museo
Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
Suomen käsityön museo
Suomen Rautatiemuseo
Suomen valokuvataiteen museo
Tampereen museot
Tekniikan museo
Tornionlaakson maakuntamuseo
Tuusulan museo
Työväenmuseo Werstas
Vaasan kaupungin museot
Vantaan kaupunginmuseo


Lisätietoja yksittäisten museoiden dokumentointikohteista saa tempaukseen osallistuneista museoista, joiden yhteystietoja voi tiedustella mm. TAKO-verkoston edustajilta.

 

Suomalaiset museot tallentavat yhdessä suomalaisten onnellisuutta yhden päivän aikana 12.10.2018

 

Nykydokumentointi eli tämän päivän ilmiöiden tallentaminen on yhä suurempi osa museoiden toimintaa. Yli 20 suomalaista museota toteuttaa yhdessä Onni museoon -nykydokumentointitempauksen, jossa tallennetaan museoiden kokoelmiin suomalaisten onnellisuutta lokakuisena perjantaina 12.10.2018.

Keväällä 2018 julkaistun YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi sijoittui 156 maan joukon kärkeen The World Happiness Report -tutkimuksessa, perusteena muun muassa elinajanodote, sosiaalinen tuki ja korruption vähäisyys. Lopullinen tulos muodostui ihmisten omaan arvioon omasta hyvinvoinnistaan.

Miten menneisyyden asiantuntijoiksi mielletyt museot voivat tallentaa tämän päivän onnellisuutta? Jokainen tempaukseen osallistuva museo tallentaa kokoelmiinsa esineitä, valokuvia, haastatteluja, tarinoita tai muuta tietoa suomalaisten onnellisuudesta. Jokaisella museolla on oma, museon toimialasta ja tehtävästä riippuva dokumentointikohteensa ja näkökulmansa aiheeseen. Esimerkiksi Suomen käsityön museo tallentaa käsitöihin liittyviä onnen hetkiä esineinä ja kuvina, Suomen valokuvataiteen museo taltioi päivän aikana Instagramissa hashtagilla ”#onnellisuus” jaettuja kuvia ja Espoon kaupunginmuseo haastaa tulevaan näyttelyynsä liittyen yleisön kuvaamaan merta onnellisuuden ja onnen näkökulmasta.

Tallennuksen lopputuloksena syntyy maantieteellisesti ja teemallisesti laaja kokonaisuus, joka museokokoelmiin tallennettuna kertoo tuleville sukupolville siitä, millaista suomalaisten onnellisuus oli vuonna 2018.

Onni museoon -dokumentoinnin tavoitteena on itse tallennuksen lisäksi saada näkyvyyttä museoiden nykyajan tallennukselle ja korostaa sen merkitystä museoiden työssä. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun koko maan museokenttä on haastettu mukaan yhtäaikaiseen tallennukseen samalla aiheella. Dokumentoinnin etenemistä voi perjantaina 12.10. seurata sosiaalisessa mediassa hashtagilla #onnentallentajat.

Dokumentointitempauksen järjestää museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO, joka kehittää museoiden nykydokumentointitoimintaa ja koordinoi museoiden välistä tallennustyönjakoa. Lue lisää TAKO-verkostosta

Mediakuva

Lisätietoja
Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan Museo, TAKO-verkoston puheenjohtaja
p. 044 7011059, johanna.jakomaa@pori.fi
Anni Wallenius, intendentti, Suomen valokuvataiteen museo, TAKO-ohjausryhmän jäsen
p. 041 4406 387, anni.wallenius@fmp.fi
Risto Hakomäki, amanuenssi, Suomen kansallismuseo, TAKO-verkoston sihteeri
p. 0295 33 6385, risto.hakomaki@kansallismuseo.fi

Seuraa somessa: #onnentallentajat // @takoverkosto


 

Suomi syö ja juo -hanke tallentaa nykypäivän ruokakulttuuria

Suomalaista arkea tallentavat museot kohdistavat vuonna 2013 katseensa ruokaan. Ruoka, ruokailu- ja juomakulttuuri muuttuvat nopeaan tahtiin, mihin kansainvälisyys, arvot, trendit, terveyssuositukset sekä monikulttuurisuus osaltaan vaikuttavat. Keväällä 2013 käynnistynyt Suomi syö ja juo -hanke tallentaa ruokaan liittyviä nykypäivän ilmiöitä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Museoiden kokoelmiin tallennettavasta kokonaisuudesta syntyy merkittävä valtakunnallinen tutkimusaineisto eri puolilta Suomea.
Hankkeessa innostetaan suomalaisia mukaan museoiden tallennustyöhön Suomi syö ja juo -verkkosivuston kautta. Syyskuun 9. päivänä julkistettavalle sivustolle on mahdollista lisätä oma valokuva aiheesta "minä ja ruoka" sekä osallistua sosiaalisessa mediassa keskusteluun teemasta. Yksi hankkeen tavoitteista onkin testata sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia kokoelmatyölle.

Paikallistasolla museot dokumentoivat brunssihetkiä (Hotelli- ja ravintolamuseo), yläkouluikäisten koululaisten aamupalaa (Kankaanpään kaupunginmuseo), lukiolaisten ruokailua (Keski-Suomen museo), ruokaosuuskunnan ja ruokapiirin toimintaa (Kansallismuseo), torikävijöiden ruokatottumuksia (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo), aamiaistapoja (Nautelankosken museo), työpaikkaruokailua (Pohjois-Pohjanmaan museo), olutharrastajia (Satakunnan Museo), ravintolapäivää (Tampereen museot), teekulttuuria (Turun museokeskus) sekä rokkarin ruokavaliota ja festariruokailua (Vantaan kaupunginmuseo / Rock' n Vantaa).

Hankkeen taustalla on suomalaisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoiva yhteistyöverkosto TAKO, jonka 3. poolin teemana on arjen tallennus. Museovirasto on myöntänyt museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksista Suomi syö ja juo -hankkeelle 15 000 euroa.

Lisätiedot:
Kokoelmapäällikkö Riitta Kela, Museokeskus Vapriikki, puh. 040 761 5905, riitta.kela(at)tampere.fi
Amanuenssi Antti Metsänkylä, Suomen kansallismuseo, puh. 040 128 6384, antti.metsankyla(at)nba.fi
Projektitutkija Outi Kivimäki, Satakunnan Museo, puh. 044 701 8512, outi.kivimaki(at)pori.fi

Uusi jäsen ohjausryhmässä


TAKO:n pooli 4 valitsi tammikuussa uudeksi puheenjohtajakseen museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melarannan Varkauden museosta. Hänestä tuli samalla TAKO-ohjausryhmän uusi jäsen. Muiden poolien puheenjohtajat jatkavat tehtävissään ja ohjausryhmän kokoonpano pysyy muutoin ennallaan vuoden 2013 ajan.

TAKO-ohjausryhmä kokoontui 27.10.2011 Turussa


Kokouksessa mm. valmisteltiin tallennustyönjakoehdotusta, viimeisteltiin innovatiivisten hankkeiden apurahahakemusta sekä suunniteltiin marraskuun pooliraporttipäivän ja tammikuun seminaarin sisältöä. Ohjausryhmä valitsi uudeksi varapuheenjohtajakseen Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtajan Johanna Lehto-Vahteran.

Suomalainen talvipäivä 2.2.2011


TAKO:n ensimmäinen yhteinen dokumentointihanke toteutettiin keskiviikkona 2.2.2011. Pooli 3:n Suomalainen talvipäivä-hankkeessa oli mukana 11 museota eri puolilta Suomea ja kohteiksi oli valikoitunut 11 erilaista perhettä tai ruokakuntaa. Kukin museo dokumentoi valitsemaansa perhettä tai henkilöä yhden päivän ajan samaan aikaan, aamuvarhaisesta iltaan. Vastaavaa dokumentointia ei ole aiemmin tehty.

Museoiden kokoelmiin tallennettiin monipuolinen otos suomalaisista perheistä talvisena arkipäivänä. Kohteena olevat perheet olivat lapsiperhe Hämeenlinnasta, opiskelijaperhe Jyväskylästä, perhepäivähoitaja Kuopiosta, lahtelaisessa palvelutalossa asuva vanhus, ammattikalastajan perhe Länsi-Uudenmaan saaristosta, eläkeläispariskunta Liedosta, karjatilallisen perhe Oulusta, lähiössä asuva perhe Porista, kansanedustajan perhe Helsingistä, IT-alalla toimiva nuori perhe Tampereelta sekä turkulainen entinen telakkatyöläinen, eronnut isä. Dokumentoinnissa olivat mukana Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Keski-Suomen museo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Lahden historiallinen museo, Länsi-Uudenmaan museo, Nautelankosken museo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Satakunnan museo, Suomen kansallismuseo, Tampereen museot ja Turun museokeskus.

Materiaalia talvipäivän dokumentoinnista kertyi runsaasti. Erilaiset kodit esinemaailmoineen, ihmisineen ja eläimineen tallennettiin tuhansiin valokuviin, ääni- ja videotallenteisiin, haastatteluihin ja havaintoihin. Lisäksi osa perheistä teki omia muistiinpanoja päivänkulusta. Perheiden päivät olivat erilaisia ja siksi aineisto on myös tulevien tutkimuksien kannalta rikasta. Joukkoon mahtuu erilaista työntekoa ja arkisia askareita, mutta myös vapaa-aikaa ja joutilaisuutta. Havainnoitiin niin ikään lasten touhua päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa ja leikeissä. Dokumentoinnin tarkoituksena oli paitsi tallentaa suomalaisen perheen talvipäivä, myös liittää museoiden yhteiseen Suomi-kokoelmaan esineitä jokaiselta havainnoitavalta. Esineiden kirjo tulee olemaan varmasti yhtä monipuolinen kuin muukin aineisto.Tutkijoiden kannalta päivä sisälsi mielenkiintoisia, hauskoja ja yllättäviäkin hetkiä. Perheet suhtautuivat enimmäkseen luontevasti paikalla oleviin "varjoihin" eikä tutkijoiden läsnäolo nähtävästi liiemmin haitannut normaalia elämää. Dokumentointi onnistui suunnitelmien mukaan, ja jälkityötä aineiston parissa tulee riittämään.

Ohessa yksi valokuva jokaisesta dokumentointikohteesta. Lisää talvipäiväkuvia löytyy kuvasatoa-linkin takaa.

Lapset kävelevät koulusta kotiin. Kuva: Inka-Maria-Laitila / Hämeenlinnan kaupungin Historiallinen museo (2011)

Koulusta kotiin Hämeenlinnassa. Kuva: Inka-Maria Laitila / Hämeenlinnan kaupungin Historiallinen museo

Oululaisen karjatilan vanha ja uusi isäntä ruokkimassa vasikkakarsinan pienimpiä asukkeja. Kuva: Jarmo Koponen / Pohjois-Pohjanmaan museo (2011)

Oululaisen karjatilan vanha ja uusi isäntä ruokkimassa vasikkakarsinan pienimpiä asukkeja. Kuva: Jarmo Koponen / Pohjois-Pohjanmaan museo
Kahvit aterian päätteeksi lahtelaisen palvelutalon ruokailutilassa. Kuva: Tiina Rekola / Lahden historiallinen museo (2011)

Kahvit aterian päätteeksi lahtelaisen palvelutalon ruokailutilassa.

Kuva: Tiina Rekola / Lahden historiallinen museo

Opiskelijaperhe kotisohvalla Jyväskylässä. Kuva: Liina Luumi / Keski-Suomen museo (2011)

Opiskelijaperhe kotisohvalla Jyväskylässä. Kuva: Liina

Luumi / Keski-Suomen museo

Korvapuusteja paistetaan porilaisen lähiötalon keittiössä. Kuva: Pentti Pere / Satakunnan museo (2011)

Korvapuusteja paistetaan porilaisen lähiötalon keittiössä.

Kuva: Pentti Pere / Satakunnan museo

Emäntä ja koira kotona Helsingin Herttoniemessä varhain talviaamuna. Kuva: Markku Ulander / Suomen kansallismuseo (2011)

Emäntä ja koira kotona Helsingin Herttoniemessä varhain talviaamuna. Kuva: Markku Ulander / Suomen kansallismuseo

Äiti lukee iltasatua tyttärelleen työpäivän jälkeen. Kuva: Reetta Tervakangas / Tampereen museot (2011)

Äiti lukee iltasatua tyttärelleen työpäivän jälkeen.

Kuva: Reetta Tervakangas / Tampereen museot


Perhepäivähoitaja hoitolapsineen olohuoneessa aamun musiikkileikin parissa. Kuva: Kari Jämsén / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo (2011)

Perhepäivähoitaja hoitolapsineen olohuoneessa aamun musiikkileikin parissa. Kuva; Kari Jämsén / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo


Talvipäivän kotitunnelmaa Turussa. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus (2011)

Talvipäivän kotitunnelmaa Turussa.

Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus

Kalastaja työssään Raaseporin Bromarvissa. Kuva: Peter Sjöstrand / Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo (2011)

Kalastaja työssään Raaseporin Bromarvissa. Kuva: Peter Sjöstrand / Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Varttuneempien naisten liikuntaryhmä Liedon kansalaisopistossa. Kuva: Terhi Ykspetäjä-Remes / Nautelankosken museo (2011)

Varttuneempien naisten liikuntaryhmä Liedon kansalaisopistossa. Kuva: Terhi Ykspetäjä-Remes / Nautelankosken museo



























































































Ohjausryhmä 2011 7
TAKO-ohjausryhmän jäsenet kokouspöydän äärellä. Kuvaaja: Martti Puhakka, Turun museokeskus