tiedotearkisto

tAKO-verkoston ensimmäinen Nykydokumentointiteko -palkinto Hotelli- ja ravintolamuseon ja Antroblogin yhteistyölle

Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n Nykydokumentointiteko -tunnustuspalkinto on myönnetty Hotelli- ja ravintolamuseon sekä tutkijayhteisö Antroblogin Julkinen ruoka -dokumentointihankkeelle.

Kunniamaininnan hankkeistaan saivat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Sastamalan seudun museo sekä Suomen kansallismuseo ja Museoviraston kuvakokoelmat.

Palkintoraati valitsi voittajan 13 ehdokkaan joukosta. Voitokkaassa Julkinen ruoka -hankkeessa Hotelli- ja ravintolamuseo ja Antroblogi toteuttivat yhdessä julkista ruokakeskustelua koskevan etnografisen selvityksen. Hankkeessa kokeiltiin ennakkoluulottomasti museolle uusia työskentelytapoja, ja sen tuloksia esiteltiin monipuolisesti eri foorumeilla. Raati toteaa perusteluissaan, että tutkijayhteisön ja museon innovatiivisen yhteistyön tuloksena syntyi ajassa kiinni oleva, tutkimuksellinen ja samalla helposti lähestyttävä dokumentointi.

Varsinaisen palkinnon lisäksi raati jakoi myös kolme kunniamainintaa: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseon Erikoissairaanhoidon toimintamallit murroksessa -hanke, Sastamalan seudun museon Kyläkumppani-toimintamalli sekä Suomen kansallismuseon ja Museoviraston kuvakokoelmien Kirottu muovi -tallennusprojekti saivat erityiskiitoksen ansioistaan.

Palkintoraatiin kuuluivat kulttuuriperinnön professori Suzie Thomas Helsingin yliopistosta, pääsihteeri Leena Tokila Suomen museoliitosta, TAKO-verkoston puheenjohtaja, amanuenssi Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta sekä erikoisasiantuntija Marianne Koski Museovirastosta.

- Valinta oli vaikea, sillä jokainen ehdokkaista täytti kriteerit ja olisi ansainnut palkinnon, toteaa TAKO-verkoston puheenjohtaja Johanna Jakomaa. – Olimme vaikuttuneita ehdokkaiden monipuolisuudesta. Nykyhetkeä tallennetaan museoissa todella kekseliäästi, analyyttisesti ja yhteisöjä aidosti osallistaen.

TAKO-verkoston Nykydokumentointiteko -tunnustuspalkinto myönnetään hankkeelle tai muulle teolle, joka on edistänyt museoissa tehtävää nykyajan dokumentointia ja tallennusta olemalla erityisen ajankohtainen, innovatiivinen, osallistava, näkyvä, innostava tai vaikuttava. Palkinnon tavoitteena on kannustaa museoita nykydokumentointiin ja sen menetelmien kehittämiseen sekä lisätä nykydokumentoinnin ja kokoelmatyön näkyvyyttä. Palkinnon yhteistyökumppanina toimii Suomen museoliitto: voittajat saivat käyttöönsä 1000 euron arvoisen lahjakortin Suomen museoliiton järjestämiin koulutuksiin.

Palkinto ja kunniamaininnat julkistettiin TAKO-verkoston 10-vuotisjuhlaseminaarissa Suomen kansallismuseossa 10.10.2019.

Palkinto jaetaan jatkossa joka toinen vuosi, seuraavaksi vuonna 2021.

HAE NYKYDOKUMENTOINTITEKO-PALKINTOA 31.5.2019 MENNESSÄ

 

TAKO-verkosto palkitsee nykydokumentoinnin hyväksi tehdystä työstä

Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO perustaa Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinnon, joka myönnetään museoissa tehtävän nykydokumentoinnin hyväksi tehdystä työstä. Palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa TAKO-verkoston 10-vuotisjuhlaseminaarissa 10.–11.10.2019, ja jatkossa joka toinen vuosi. Palkinnon yhteistyökumppanina toimii Suomen museoliitto.

Haussa kaikenkokoisia esimerkillisiä tekoja
Palkita voidaan esimerkiksi hanke, tapahtuma, julkaisu tai mikä tahansa esimerkillinen teko, joka on edistänyt museoissa tehtävää nykyajan dokumentointia ja tallennusta täyttäen yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:

- ajankohtaisuus: palkittava teko on erityisesti ”ajan hermolla”
- innovatiivisuus: nykydokumentoinnissa tai sitä edistävässä työssä on hyödynnetty uudenlaisia työtapoja tai näkökulmia
- osallistavuus: palkinnon saaja edistää yhteistyötä sekä yhteisöjen osallistumista oman toimintansa tallentamiseen
- näkyvyys: palkittava teko on tuonut museoiden nykydokumentointityölle näkyvyyttä myös museoalan ulkopuolella
- innostavuus: palkittava teko inspiroi museoita sekä muita tahoja nykydokumentointiin
- vaikuttavuus: palkinnon saaja on toiminut merkittävällä tavalla nykyajan dokumentoinnin ja tallennuksen edistämiseksi

TAKO-ohjausryhmä rohkaisee myös pieniä toimijoita ja pienimuotoisia hankkeita tavoittelemaan palkintoa!

Palkintona koulutusta ja näkyvyyttä
Voittajalle on luvassa näkyvyyttä sekä tukea osaamisen kehittämiseen: palkintona on 1000 euron arvoinen lahjakortti Suomen museoliiton koulutuksiin.
Lisäksi palkinnon saanut teko esitellään Museo-lehdessä sekä TAKO-seminaarissa.

Palkinnon tarkoitus on kannustaa museoita nykydokumentointiin ja sen menetelmien kehittämiseen sekä lisätä nykydokumentoinnin ja kokoelmatyön näkyvyyttä. Palkinnon saaja voi olla museo tai museon kanssa yhteistyötä tehnyt taho, myös nämä yhdessä tai ryhminä. Palkintoa voi hakea itse, tai sen saajaksi voi ehdottaa jotakin muuta tahoa. Palkittavan teon tulee ajoittua vuosille 2017-2019.

Palkinnon saajan valitsee raati, jonka ensimmäisellä kerralla muodostavat kulttuuriperinnön professori Suzie Thomas Helsingin yliopistosta, koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila Suomen museoliitosta, TAKO-verkoston puheenjohtaja, amanuenssi Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta sekä erikoisasiantuntija Marianne Koski Museovirastosta.

Vapaamuotoiset hakemukset ja esitykset toimitetaan TAKO-ohjausryhmälle (tako@kansallismuseo.fi) 31.5.2019 mennessä.

Lue tarkemmat säännöt ja hakuohjeet TAKO:n verkkosivuilta: http://tako.nba.fi/nykydokumentointi

Kaikki palkintojahtiin!

Museot tallensivat suomalaisten onnellisuutta yhden päivän aikana

Perjantaina 12.10. järjestetyssä Onni museoon -nykydokumentointitempauksessa 37 museota tallensi yhdessä onnellisuutta museokokoelmiin yhden päivän aikana. Tempauksen tuloksena saatiin talteen muun muassa lukuisia eri-ikäisten suomalaisten haastatteluja, valokuvia onnellisista hetkistä sekä teemaan liittyviä esineitä.

Onni museoon -tempaus sai innoituksensa keväällä 2018 julkaistusta YK:n onnellisuusraportista, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi sijoittui 156 maan joukon kärkeen The World Happiness Report  -tutkimuksessa. Miten onnellisuus Suomessa näkyy, vai näkyykö se? Museoiden yhteisellä tallennustempauksella haluttiin tallentaa onnellisuuteen tai sen puuttumiseen liittyviä ilmiöitä sekä ihmisten kommentteja ja kokemuksia onnellisuudesta tämän päivän Suomessa.

Jokainen museo valitsi itse omaan toimialaansa ja tehtäväänsä sopivan dokumentointikohteen ja näkökulman. Esimerkiksi Lahden historiallinen museo tallensi palvelutalon elämää Orimattilassa. Työväenmuseo Werstaan dokumentointikohteena oli itsensä onnelliseksi kokeva työntekijä, ja Vantaan kaupunginmuseo tallensi museon tiloissa järjestettyjä hääparien vihkitilaisuuksia. Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin liitettiin Hyvinkään VR:n konepajan työporukassa käytetty perjantaipullon arvontalaite. Museokokoelmiin päätyi myös onnen varjopuolia: Esimerkiksi Lohjalla dokumentoitiin väistötiloissa toimivaa koulua. Kaikkiaan museoiden kokoelmiin tallennettiin arviolta satoja kuvia ja kymmeniä haastatteluja sekä esineitä, kyselyvastauksia ja videokuvaa. Museokokoelmiin tallennettuna aineisto kertoo tuleville sukupolville siitä, millaista suomalaisten onnellisuus oli vuonna 2018.

Onni museoon -dokumentointi oli kautta aikojen ensimmäinen yhteistallennus, johon koko Suomen museokenttä oli haastettu mukaan.tavoitteena oli itse tallennuksen lisäksi saada näkyvyyttä museoiden nykyajan tallennukselle ja korostaa sen merkitystä museoiden työssä. Sosiaalisessa mediassa dokumentoinnin etenemisestä raportoitiin hashtagilla #onnentallentajat.

Tiedot dokumentoinnin aikana tallennetusta aineistosta kootaan myöhemmin yhteen.

Dokumentointitempauksen järjesti museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO, joka kehittää museoiden nykydokumentointitoimintaa ja koordinoi museoiden välistä tallennustyönjakoa. Lue lisää: http://tako.nba.fi

Lisätietoja:

Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan Museo, TAKO-verkoston puheenjohtaja
p. 044 7011059, johanna.jakomaa@pori.fi
Anni Wallenius, intendentti, Suomen valokuvataiteen museo, TAKO-ohjausryhmän jäsen
p. 041 4406 387, anni.wallenius@fmp.fi
Risto Hakomäki, amanuenssi, Suomen kansallismuseo, TAKO-verkoston sihteeri
p. 0295 33 6385, risto.hakomaki@kansallismuseo.fi

Onni museoon –tempauksessa olivat mukana seuraavat museot:
EKTA museo
Espoon kaupunginmuseo
Fiskarsin museo
Hangon museo
Helsingin kaupunginmuseo
Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo
Kainuun Museo
Kansallismuseo
Kultamuseo
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Lahden museot
Lapin maakuntamuseo
Liedon museo
Lohjan museo
Lusto – Suomen Metsämuseo
Mobilia
Museo- ja tiedekeskus Luuppi / Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo
Museoviraston kuvakokoelmat
Nurmeksen museo
Porvoon museo
Rauman museo
Riihimäen kaupunginmuseo
Rosenlew –museo
Sastamalan seudun museo
Satakunnan museo
Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
Suomen käsityön museo
Suomen Rautatiemuseo
Suomen valokuvataiteen museo
Tampereen museot
Tekniikan museo
Tornionlaakson maakuntamuseo
Tuusulan museo
Työväenmuseo Werstas
Vaasan kaupungin museot
Vantaan kaupunginmuseo

Lisätietoja yksittäisten museoiden dokumentointikohteista saa tempaukseen osallistuneista museoista, joiden yhteystietoja voi tiedustella mm. TAKO-verkoston edustajilta.

Suomalaiset museot tallentavat yhdessä suomalaisten onnellisuutta yhden päivän aikana 12.10.2018

Nykydokumentointi eli tämän päivän ilmiöiden tallentaminen on yhä suurempi osa museoiden toimintaa. Yli 20 suomalaista museota toteuttaa yhdessä Onni museoon -nykydokumentointitempauksen, jossa tallennetaan museoiden kokoelmiin suomalaisten onnellisuutta lokakuisena perjantaina 12.10.2018.

Keväällä 2018 julkaistun YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi sijoittui 156 maan joukon kärkeen The World Happiness Report -tutkimuksessa, perusteena muun muassa elinajanodote, sosiaalinen tuki ja korruption vähäisyys. Lopullinen tulos muodostui ihmisten omaan arvioon omasta hyvinvoinnistaan.

Miten menneisyyden asiantuntijoiksi mielletyt museot voivat tallentaa tämän päivän onnellisuutta? Jokainen tempaukseen osallistuva museo tallentaa kokoelmiinsa esineitä, valokuvia, haastatteluja, tarinoita tai muuta tietoa suomalaisten onnellisuudesta. Jokaisella museolla on oma, museon toimialasta ja tehtävästä riippuva dokumentointikohteensa ja näkökulmansa aiheeseen. Esimerkiksi Suomen käsityön museo tallentaa käsitöihin liittyviä onnen hetkiä esineinä ja kuvina, Suomen valokuvataiteen museo taltioi päivän aikana Instagramissa hashtagilla ”#onnellisuus” jaettuja kuvia ja Espoon kaupunginmuseo haastaa tulevaan näyttelyynsä liittyen yleisön kuvaamaan merta onnellisuuden ja onnen näkökulmasta.

Tallennuksen lopputuloksena syntyy maantieteellisesti ja teemallisesti laaja kokonaisuus, joka museokokoelmiin tallennettuna kertoo tuleville sukupolville siitä, millaista suomalaisten onnellisuus oli vuonna 2018.

Onni museoon -dokumentoinnin tavoitteena on itse tallennuksen lisäksi saada näkyvyyttä museoiden nykyajan tallennukselle ja korostaa sen merkitystä museoiden työssä. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun koko maan museokenttä on haastettu mukaan yhtäaikaiseen tallennukseen samalla aiheella. Dokumentoinnin etenemistä voi perjantaina 12.10. seurata sosiaalisessa mediassa hashtagilla #onnentallentajat.

Dokumentointitempauksen järjestää museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO, joka kehittää museoiden nykydokumentointitoimintaa ja koordinoi museoiden välistä tallennustyönjakoa. Lue lisää TAKO-verkostosta

Mediakuva

Lisätietoja
Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan Museo, TAKO-verkoston puheenjohtaja
p. 044 7011059, johanna.jakomaa@pori.fi
Anni Wallenius, intendentti, Suomen valokuvataiteen museo, TAKO-ohjausryhmän jäsen
p. 041 4406 387, anni.wallenius@fmp.fi
Risto Hakomäki, amanuenssi, Suomen kansallismuseo, TAKO-verkoston sihteeri
p. 0295 33 6385, risto.hakomaki@kansallismuseo.fi

Seuraa somessa: #onnentallentajat // @takoverkosto

Suomi syö ja juo -hanke tallentaa nykypäivän ruokakulttuuria

Suomalaista arkea tallentavat museot kohdistavat vuonna 2013 katseensa ruokaan. Ruoka, ruokailu- ja juomakulttuuri muuttuvat nopeaan tahtiin, mihin kansainvälisyys, arvot, trendit, terveyssuositukset sekä monikulttuurisuus osaltaan vaikuttavat. Keväällä 2013 käynnistynyt Suomi syö ja juo -hanke tallentaa ruokaan liittyviä nykypäivän ilmiöitä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Museoiden kokoelmiin tallennettavasta kokonaisuudesta syntyy merkittävä valtakunnallinen tutkimusaineisto eri puolilta Suomea.
Hankkeessa innostetaan suomalaisia mukaan museoiden tallennustyöhön Suomi syö ja juo -verkkosivuston kautta. Syyskuun 9. päivänä julkistettavalle sivustolle on mahdollista lisätä oma valokuva aiheesta "minä ja ruoka" sekä osallistua sosiaalisessa mediassa keskusteluun teemasta. Yksi hankkeen tavoitteista onkin testata sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia kokoelmatyölle.

Paikallistasolla museot dokumentoivat brunssihetkiä (Hotelli- ja ravintolamuseo), yläkouluikäisten koululaisten aamupalaa (Kankaanpään kaupunginmuseo), lukiolaisten ruokailua (Keski-Suomen museo), ruokaosuuskunnan ja ruokapiirin toimintaa (Kansallismuseo), torikävijöiden ruokatottumuksia (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo), aamiaistapoja (Nautelankosken museo), työpaikkaruokailua (Pohjois-Pohjanmaan museo), olutharrastajia (Satakunnan Museo), ravintolapäivää (Tampereen museot), teekulttuuria (Turun museokeskus) sekä rokkarin ruokavaliota ja festariruokailua (Vantaan kaupunginmuseo / Rock' n Vantaa).

Hankkeen taustalla on suomalaisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoiva yhteistyöverkosto TAKO, jonka 3. poolin teemana on arjen tallennus. Museovirasto on myöntänyt museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksista Suomi syö ja juo -hankkeelle 15 000 euroa.

Lisätiedot:
Kokoelmapäällikkö Riitta Kela, Museokeskus Vapriikki, puh. 040 761 5905, riitta.kela(at)tampere.fi
Amanuenssi Antti Metsänkylä, Suomen kansallismuseo, puh. 040 128 6384, antti.metsankyla(at)nba.fi
Projektitutkija Outi Kivimäki, Satakunnan Museo, puh. 044 701 8512, outi.kivimaki(at)pori.fi

Uusi jäsen ohjausryhmässä

TAKO-ohjausryhmä kokoontui 27.10.2011 Turussa

Suomalainen talvipäivä 2.2.2011

Koulusta kotiin Hämeenlinnassa. Kuva: Inka-Maria Laitila / Hämeenlinnan kaupungin Historiallinen museo

Oululaisen karjatilan vanha ja uusi isäntä ruokkimassa vasikkakarsinan pienimpiä asukkeja. Kuva: Jarmo Koponen / Pohjois-Pohjanmaan museo