nykydokumentointiteko-ehdokkaat 2019


Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO on perustanut Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinnon, joka myönnetään museoissa tehtävän nykydokumentoinnin hyväksi tehdystä työstä.

Palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2019, ja jatkossa joka toinen vuosi. Palkinnon yhteistyökumppanina toimii Suomen museoliitto.


Ehdotuksia nykydokumentointiteko –palkinnon saajaksi tuli 14 liittyen 13 eri hankkeeseen tai tekoon.

Palkinnonsaaja julkistetaan TAKO-verkoston 10-vuotisjuhlaseminaarissa 10.–11.10.2019.



Nykydokumentointiteko –ehdokkaat:


Espoon kaupunginmuseo: Länsimetro – I want to believe, Länsimetroon liittyvä nykydokumentointi (2017-2019)


Hotelli- ja ravintolamuseo: Julkinen ruoka -hanke (2018-2019)


Kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat: Muovi (2018)


Kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat: Suomi 100 -juhlavuoden nykydokumentointihanke (2017)


Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo: Erikoissairaanhoidon toimintamallit murroksessa: Keski-Suomen keskussairaalan toiminnan dokumentointi (2017-)


Sastamalan seudun museo : Kyläkumppani - toimintamalli (2018-2019)


Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi: Lukukokemukset talteen -nykydokumentointihanke (2017−2018)


Suomen käsityön museo: Suomen käsityön museon nykydokumukut (2017- )


Suomen Rautatiemuseo: Hyvinkään konepajan pelastusdokumentointi (2017-2019)


Suomen valokuvataiteen museo: Insta-Suomi (2018)


Työväenmuseo Werstas: Irtisanottu perintö -hanke (2018)


Vantaan kaupunginmuseo: Leipäjonoista Yhteiseen pöytään – Vantaan kaupunginmuseon dokumentointi (2019)


Varkauden museot: Teollisuuden tekijät – yhteisöllisen tallennuksen toimintamalli (2018-2019)


nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinto

 

TAKO-verkosto palkitsee nykydokumentoinnin hyväksi tehdystä työstä


Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO perustaa Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinnon, joka myönnetään museoissa tehtävän nykydokumentoinnin hyväksi tehdystä työstä. Palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa TAKO-verkoston 10-vuotisjuhlaseminaarissa 10.–11.10.2019, ja jatkossa joka toinen vuosi.

Palkinnon yhteistyökumppanina toimii Suomen museoliitto.


Haussa kaikenkokoisia esimerkillisiä tekoja


Palkita voidaan esimerkiksi hanke, tapahtuma, julkaisu tai mikä tahansa esimerkillinen teko, joka on edistänyt museoissa tehtävää nykyajan dokumentointia ja tallennusta täyttäen yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:

  • ajankohtaisuus: palkittava teko on erityisesti ”ajan hermolla”
  • innovatiivisuus: nykydokumentoinnissa tai sitä edistävässä työssä on hyödynnetty uudenlaisia työtapoja tai näkökulmia
  • osallistavuus: palkinnon saaja edistää yhteistyötä sekä yhteisöjen osallistumista oman toimintansa tallentamiseen
  • näkyvyys: palkittava teko on tuonut museoiden nykydokumentointityölle näkyvyyttä myös museoalan ulkopuolella
  • innostavuus: palkittava teko inspiroi museoita sekä muita tahoja nykydokumentointiin
  • vaikuttavuus: palkinnon saaja on toiminut merkittävällä tavalla nykyajan dokumentoinnin ja tallennuksen edistämiseksi


TAKO-ohjausryhmä rohkaisee myös pieniä toimijoita ja pienimuotoisia hankkeita tavoittelemaan palkintoa!

 

Palkintona koulutusta ja näkyvyyttä


Voittajalle on luvassa näkyvyyttä sekä tukea osaamisen kehittämiseen: palkintona on 1000 euron arvoinen lahjakortti Suomen museoliiton koulutuksiin. Lisäksi palkinnon saanut teko esitellään Museo-lehdessä sekä TAKO-seminaarissa.


Palkinnon tarkoitus on kannustaa museoita nykydokumentointiin ja sen menetelmien kehittämiseen sekä lisätä nykydokumentoinnin ja kokoelmatyön näkyvyyttä. Palkinnon saaja voi olla museo tai museon kanssa yhteistyötä tehnyt taho, myös nämä yhdessä tai ryhminä. Palkintoa voi hakea itse, tai sen saajaksi voi ehdottaa jotakin muuta tahoa. Palkittavan teon tulee ajoittua vuosille 2017-2019.


Palkinnon saajan valitsee raati, jonka ensimmäisellä kerralla muodostavat kulttuuriperinnön professori Suzie Thomas Helsingin yliopistosta, koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila Suomen museoliitosta, TAKO-verkoston puheenjohtaja, amanuenssi Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta sekä erikoisasiantuntija Marianne Koski Museovirastosta.


Vapaamuotoiset hakemukset ja esitykset toimitetaan TAKO-ohjausryhmälle (tako@kansallismuseo.fi) 31.5.2019 mennessä.


TAKO-verkoston Nykydokumentointiteko-palkinto – Usein kysytyt kysymykset


Kuka voi saada palkinnon tai hakea sitä?

Palkinnon saaja voi olla museo tai museon kanssa yhteistyötä tehnyt taho (esim. yritys, yhdistys tai henkilö), myös nämä yhdessä tai ryhminä. Palkintoa voi hakea itse, tai sen saajaksi voi ehdottaa jotakin muuta tahoa. Palkittavan teon tulee ensimmäisellä kerralla ajoittua vuosille 2017-2019.


Millainen hakemuksen pitää olla?
Hakemukset tai ehdotukset ovat vapaamuotoisia. Hakemuksessa tulee esittää lyhyt kuvaus tehdystä työstä (esim. hankkeesta) ja perustelut sille, miksi hakija tai ehdotettu toimija ansaitsee palkinnon. Hakemuksen maksimipituus on 2 sivua, minkä lisäksi hakemukseen voi liittää kuvia tai muuta aineistoa.

Miten hakemus toimitetaan?
Hakemukset ja esitykset toimitetaan TAKO-ohjausryhmälle sähköpostitse (tako@kansallismuseo.fi) 31.5.2019 mennessä.


Mitä palkinnon voittaja saa?
Palkintona on 1000 euron arvoinen lahjakortti Suomen museoliiton järjestämiin koulutuksiin. Mikäli palkinnon saaja ei voi hyödyntää koulutuksia, palkinto voidaan antaa saajalle soveltuvalla tavalla, esimerkiksi Museokortteina. Jos palkinnon saa ryhmä, ryhmän jäsenet vastaavat itse palkinnon jakamisesta ryhmän kesken.
Palkinnon saanut teko esitellään myös Museo-lehdessä sekä TAKO-seminaarissa.


Miten voittaja julkistetaan?
Palkinnon saaja julkistetaan TAKO-seminaarissa 10.-11.10.2019. Palkinnon saajalle ilmoitetaan voitosta viimeistään kaksi viikkoa ennen seminaaria. Palkinnon saaja esittelee palkittavan teon seminaarissa palkinnon jakamisen yhteydessä.


Kuka päättää palkinnosta?
Hakemukset ja ehdotukset toimitetaan TAKO-ohjausryhmälle, joka tekee tarvittaessa esikarsintaa. Voittajan valitsee raati, johon kutsutaan verkoston ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Lisäksi raatiin kuuluvat Suomen museoliiton edustaja, TAKO-verkoston puheenjohtaja sekä Museoviraston edustaja.


Vuonna 2019 palkintoraatiin kuuluvat kulttuuriperinnön professori Suzie Thomas Helsingin yliopistosta, koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila Suomen museoliitosta, TAKO-verkoston puheenjohtaja, amanuenssi Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta ja erikoisasiantuntija Marianne Koski Museovirastosta.


Nykydokumentointitempaus ”Onni museoon” 12.10.2018

 

Suomi, maailman onnellisin maa?


Perjantaina 12.10. järjestetyssä Onni museoon -nykydokumentointitempauksessa 37 museota tallensi yhdessä onnellisuutta museokokoelmiin yhden päivän aikana. Tempauksen tuloksena saatiin talteen muun muassa lukuisia eri-ikäisten suomalaisten haastatteluja, valokuvia onnellisista hetkistä sekä teemaan liittyviä esineitä.


Onni museoon -tempaus sai innoituksensa keväällä 2018 julkaistusta YK:n onnellisuusraportista, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi sijoittui 156 maan joukon kärkeen The World Happiness Report  -tutkimuksessa. Miten onnellisuus Suomessa näkyy, vai näkyykö se? Museoiden yhteisellä tallennustempauksella haluttiin tallentaa onnellisuuteen tai sen puuttumiseen liittyviä ilmiöitä sekä ihmisten kommentteja ja kokemuksia onnellisuudesta tämän päivän Suomessa.

Jokainen museo valitsi itse omaan toimialaansa ja tehtäväänsä sopivan dokumentointikohteen ja näkökulman. Esimerkiksi Lahden historiallinen museo tallensi palvelutalon elämää Orimattilassa. Työväenmuseo Werstaan dokumentointikohteena oli itsensä onnelliseksi kokeva työntekijä, ja Vantaan kaupunginmuseo tallensi museon tiloissa järjestettyjä hääparien vihkitilaisuuksia. Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin liitettiin Hyvinkään VR:n konepajan työporukassa käytetty perjantaipullon arvontalaite. Museokokoelmiin päätyi myös onnen varjopuolia: Esimerkiksi Lohjalla dokumentoitiin väistötiloissa toimivaa koulua. Kaikkiaan museoiden kokoelmiin tallennettiin arviolta satoja kuvia ja kymmeniä haastatteluja sekä esineitä, kyselyvastauksia ja videokuvaa. Museokokoelmiin tallennettuna aineisto kertoo tuleville sukupolville siitä, millaista suomalaisten onnellisuus oli vuonna 2018.


Onni museoon -dokumentointi oli kautta aikojen ensimmäinen yhteistallennus, johon koko Suomen museokenttä oli haastettu mukaan.

Tavoitteena oli itse tallennuksen lisäksi saada näkyvyyttä museoiden nykyajan tallennukselle ja korostaa sen merkitystä museoiden työssä. Sosiaalisessa mediassa dokumentoinnin etenemisestä raportoitiin hashtagilla #onnentallentajat.

Tiedot dokumentoinnin aikana tallennetusta aineistosta kootaan myöhemmin yhteen.

Lisätietoja:

Johanna Jakomaa, amanuenssi, Satakunnan Museo, TAKO-verkoston puheenjohtaja
p. 044 7011059, johanna.jakomaa@pori.fi
Anni Wallenius, intendentti, Suomen valokuvataiteen museo, TAKO-ohjausryhmän jäsen
p. 041 4406 387, anni.wallenius@fmp.fi
Risto Hakomäki, amanuenssi, Suomen kansallismuseo, TAKO-verkoston sihteeri
p. 0295 33 6385, risto.hakomaki@kansallismuseo.fi


Seuraa somessa: @takoverkosto


Onni museoon –tempauksessa 12.10.2018 olivat mukana seuraavat museot:
EKTA museo
Espoon kaupunginmuseo
Fiskarsin museo
Hangon museo
Helsingin kaupunginmuseo
Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo
Kainuun Museo
Kansallismuseo
Kultamuseo
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Lahden museot
Lapin maakuntamuseo
Liedon museo
Lohjan museo
Lusto – Suomen Metsämuseo
Mobilia
Museo- ja tiedekeskus Luuppi / Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo
Museoviraston kuvakokoelmat
Nurmeksen museo
Porvoon museo
Rauman museo
Riihimäen kaupunginmuseo
Rosenlew –museo
Sastamalan seudun museo
Satakunnan museo
Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
Suomen käsityön museo
Suomen Rautatiemuseo
Suomen valokuvataiteen museo
Tampereen museot
Tekniikan museo
Tornionlaakson maakuntamuseo
Tuusulan museo
Työväenmuseo Werstas
Vaasan kaupungin museot
Vantaan kaupunginmuseo



 

Ohjeet liittyen onni museoon -tempaukseen:


Onni museoon -tallennuksessa käytetään ensisijaisesti kunkin museon omia lupalomakkeita ja tallennuskäytäntöjä.

Mikäli museolla ei ole omia lomakkeita, mallia voi ottaa tämän sivun mallilomakkeista.
Jotta henkilötietojen keräämisessä tulee huomioitua EU:n uusi tietosuoja-asetus, dokumentoinnin yhteydessä tulee informoida osallistujia siitä, miksi ja mihin henkilötietoja kerätään. Tämä suositellaan tehtäväksi dokumentoinnin yhteydessä jaettavan infokirjeen avulla (ks. esim. ”Infokirje_malli”).

Huom! Koska kansallista tietosuojalakia ei ole vielä hyväksytty, vielä ei voida antaa lopullisia suosituksia siitä, miten museoiden tulee lain suhteen toimia. Kukin museo toimii siis myös tässä ensisijaisesti oman organisaationsa suositusten ja käytäntöjen mukaisesti.

Lisäohjeita ja vinkkejä nykydokumentointien toteuttamiseen löytyy esimerkiksi Keski-Suomen museon sivustolta: https://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/nykydokumentointi


Dokumentointiin liittyvän aineiston tallennuksessa käytetään tallennustunnusta ”TAKO2018/1”. Ks. pdf Luettelointiohje (60.7 KB)


Malli: Infokirje pdf Infokirje_malli (449 KB)
Malli: Kuvauslupa pdf Kuvauslupa_1918_Museovirasto_malli.pdf (254 KB)
Malli: Lupa haastatteluaineiston käyttöön pdf Lupa_haastatteluaineiston_kayttoon_malli.pdf (11.2 KB)

Malli: Lupa haastatteluaineiston käyttöön 2 pdf Lupalomake_haastattelu_1918_Museovirasto.pdf (268 KB)

Malli: Lupa valokuva-aineiston käyttöön pdf Lupa_valokuva-aineiston_kayttoon_malli.pdf (313 KB)


UKK - usein kysytyt kysymykset


Miksi Onni museoon -nykydokumentointitempaus tehdään?

Tavoitteena on edistää nykydokumentointia museoissa ja rohkaista uusia museoita nykydokumentoinnin pariin. Valtakunnallisella hankkeella tavoitellaan museoiden nykydokumentointitoiminnalle näkyvyyttä myös museoalan ulkopuolella.


Miksi teemana on onnellisuus? Entä kriittiset näkökulmat?

Kukin museo voi valita teemaan oman lähestymistapansa, joka voi olla myös kriittinen. Tavoitteena onkin, että saamme teemaan mahdollisimman monta ristiinvalotusta. Tallennuksen kohteena voivat olla myös ilmiöt, esineet, tarinat tai kokemukset, jotka haastavat väitteen suomalaisten onnellisuudesta tai ylipäätään tällaiset onni-rankinglistat.

Raportti on luettavissa verkossa:
https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf

Uutisia aiheesta

Yle: YK:n raportti: Suomi on maailman onnellisin maa
https://yle.fi/uutiset/3-10115710
MTV3: Onnellisuusraportti todistaa: Vauraus ei takaa onnea
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/onnellisuusraportti-ehdottaa-nain-onnellisuutta-voidaan-lisata-tehokkaimmin-suomessa/6356762#gs.LyrV2L8


Kuinka iso dokumentoinnin pitää olla? Mitä pitää tallentaa?

Museon oma Onni museoon –dokumentointi voi olla miten pieni tai suuri tahansa. Voitte tallentaa vain yhden haastattelun, esineen tai valokuvan, tai toteuttaa suuremman hankkeen, joka jatkuu vielä tallennuspäivän jälkeenkin. Tärkeää on, että jokin osa tallennuksesta tapahtuu ja saadaan valmiiksi yhteisenä tempauspäivänä, jotta saamme viestiimme joukkovoimaa.


Voiko vielä ilmoittautua mukaan? Miten?

Mukaan voi ilmoittautua vielä seminaari-ilmoittautumisen umpeuduttua, myös seminaarin jälkeenkin. Museo voi osallistua tempaukseen, vaikka kukaan museosta ei tällä kertaa osallistuisikaan seminaariin. Osallistumisesta voi ilmoittaa ennen dokumentointipäivää osoitteeseen tako@kansallismuseo.fi


Miten onnellisuus liittyy museomme tallennusvastuuseen?

Kukin museo voi valita kohteen ja näkökulman vapaasti, mutta kattoteemana on onnellisuus. YK:n onnellisuusraportissa sijoitukseen vaikuttivat erityisesti kuusi eri tekijää: bruttokansantuote, sosiaalinen tuki, eliniän odote, vapaus tehdä omaa elämää koskevia valintoja itse, anteliaisuus ja korruption määrä.
Tallennus voi hyvin liittyä johonkin näistä aihealueista.

Tallennuksen kohteena voisi olla siis vaikka kunnan sosiaalipalvelujen käyttäjä tai työntekijä, peruskoulu tai -koululainen, ikääntyneiden käsitykset onnesta tai ylipäätään väestön vanhenemiseen liittyvä ilmiö.
Suomalaisten runsas vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta, harrastukset tai kansalaisaktivismi voisivat kertoa oman elämän ohjaksissa olemisesta mutta myös anteliaisuudesta. Toisaalta, tallennushanke voi myös kritisoida näitä näkemyksiä. Perustuuko suomalaisten onnellisuus globaalille epätasa-arvolle? Onko vanhaksi eläminen nyky-Suomessa aina onnellista? Onko kaikilla suomalaisillakaan riittävästi vapautta valita?


Miten tallennuksesta tiedotetaan? Mikä on tempauksen hashtag eli tunniste?

Tako-verkosto tiedottaa valtakunnallisesta tempauksesta, mutta jokaisen osallistuvan museon toivotaan tiedottavan aktiivisesti omasta tallennuksestaan etukäteen ja tempauspäivänä 12.10. Verkosto voi välittää tiedotusvälineille yksittäisten museoiden yhteystietoja, jos ne on annettu ilmoittautumisen yhteydessä.

Tallennuksesta kannattaa kertoa aktiivisesti museon tileillä sosiaalisessa mediassa käyttäen tunnistetta #onnentallentajat


 

Markkinointimateriaalit:



Onni museoon FB, IG jpg

Onni museoon FB, IG png

pdf onni museoon insta,fb (93.9 KB) pdf

Onni museoon banneri jpg

Onni museoon banneri png

pdf onni museoon, banner (92.6 KB) pdf



Päivitetty 22.10.2018