Jigillä kuhaa ja ahventa – kalastusoppaan matkassa

Nykypäivänä ihminen voi saada elantonsa kalastuksesta monin eri tavoin. Harri Hotti on reilu viisikymppinen kalastusopas, joka on harrastanut kalastusta kuusivuotiaasta lähtien. Kun Harri vuonna 1995 aloitti, Hangossa ei ollut vielä yhtään kalastusopasta. Ensimmäiset koeasiakkaat olivat tuttuja kalakavereita, jotka innostuivat niin, että ovat pysyneet asiakkaina siitä lähtien.

 

Vuodessa kertyy satakunta vesilläolopäivää. Vieheellä tapahtuva kalastus alkaa heti kun jäät lähtevät, ja kausi kestää kesäkuun loppuun. Heinä-elokuussa asiakasfirmat ovat lomalla, ja silloin myös kalastusopas lomailee. Elokuun puolivälistä työ alkaa taas, syys- ja lokakuu ovat kiireisintä aikaa, ja marraskuun puolivälin jälkeen keikat alkavat taas harventua. Työputket venyvät välillä kymmenpäiväisiksi, sitten on pidettävä vapaapäivä. Kun työkiireet vähenevät, Harrilla on aikaa kalastaa itse. Kesäkaudella päivät ovat pitkiä, joten talvikaudella kalastusopas joko huilaa tai, kauden tuloksesta riippuen, kirjoittaa lehtiartikkeleita.

Hanko on yksi Suomenlahden saariston kalarikkaimpia alueita, jolta löytyy hyvin monipuolisesti eri kalalajeja. Tammisaaressa on suojaisemmat vedet, ja muuten mennään Bromarviin, Särkisaloon tai Inkooseen asiakkaiden toiveiden ja kulloisenkin kalatilanteen mukaan. Myös sisävesillä, Hiidenvedellä tai Lohjanjärvellä, voi kalastaa kuhaa. Vieheellä kalastetaan haukea ja meritaimenta, jigillä kuhaa ja ahventa.

”Eli sillon keväällä kun jäät on lähteny, niin sillon on meritaimensesonki kaks kolme viikkoo erittäin hyvä, sillon mä oon myyny ja suositellu vaan sitä kalastusmuotoo. Ja sitten taas kun mennään vähän eteenpäin, ni siin tulee hauki mukaan, ja nyt tää menee hienosti tää sesonki, et haukihan kutee sillon heti keväällä, ja mä en haluu viedä ihmisii kalastamaan kutevia kaloja, vaan mä annan niille kuturauhan ja me kalastetaan meritaimenta. Ja sit ku hauki on kutenu, ni sit se on hyvin nootillaan ja sit siirrytään haukeen. Sit siin tulee sen jälkeen kuha. Ja sit sillä hauella ja kuhalla mennään sitä sesonkii sinne kesäkuun loppuun. Ja sit taas syksyllä niin alotetaan kuhalla. Ja tos mä unohdin mainita yhen kohteen eli nää järvikohteet on tullu myös nytten mukaan, esimerkiks Hiidenvesi ja Lohjanjärvi, joissa on voimakas kuhakanta ja siellä yleensä alotetaan kuhalla, ja sit siirrytään merelle, kun ne järvet hyytyy, kalastetaan merillä kuhaa, ahventa, haukee ja sit siitä tulee yhä enemmän haukipainotteinen, mitä niinku pitemmälle mennään plus sitten ihan lopuks tulee meritaimen taas mukaan.”

 

Kalastusopas on kalastusopas, ihan kaikkien asiakkaan toiveiden perässä ei kannata lähteä hyppäämään. Silti työnsä hyvin tekevän yrittäjän ei tarvitse paljoa mainostaa: asiakkaat tekevät sen hänen puolestaan. Usein asiakasryhmän isäntä on innokas kalastaja, mutta aloittelijoiltakin kalastus sujuu jo puolen tunnin harjoittelun jälkeen ihan mallikkaasti ja kahden tunnin jälkeen kuin itsestään. Hotilla on käytännössä vain yritysasiakkaita, ryhmän koko on 3-6 henkeä kerrallaan, ja vesille mennään joko yhdellä tai kahdella veneellä. Isompien ryhmien varauksia voidaan toteuttaa useamman yrittäjän yhteistyönä. Vähintäänkin ryhmän isäntä on yleensä suomalainen.

 

Kalastusoppaan päivä

Kalastusoppaan päivä on pitkä.

Klo 5 herätys, tavaroiden kasaaminen, päivän vieheiden valinta ja tavaroiden pakkaaminen
Klo 7-8 lähtö kotoa, päivän eväiden hakeminen, veneen kuntoon laitto
Klo 9 asiakkaat saapuvat, asiakkaiden varustaminen, lähtö kolmen-neljän tunnin kalastamisen jälkeen lounastauko, sitten kalastus jatkuu
Klo 17-18 takaisin rannassa, saalis fileoidaan asiakkaille, asiakkaiden lähdön jälkeen veneen purku ja pesu, tavaroiden järjestely, veneen nosto
Kotona vielä ruokailuastioiden pesu, sähköpostien lukeminen ja laskutus
Klo 20 työpäivä päättyy

Välillä reissut ovat asiakkaan toiveesta lyhyempiäkin, mutta Hotti kertoo, että tekisi mieluiten aina 6-8 tunnin reissuja, koska se antaa asiakkaalle niin paljon enemmän. Joskus kala ei syö aamupäivällä ollenkaan, mutta iltapäivällä sen sijaan päästään kalastuksen makuun. Säävaraus on sellainen, että jos ei itse lähtisi merille, ei kalastusopas vie sinne vieraitakaan. Usein on kuitenkin mahdollista valita kalastuskohde niin, että tuulisemmalla säällä mennään suojaisempaan paikkaan.

Asiakkaiden odotukset saaliin suhteen saattavat olla korkeita, mutta monelle tärkeintä on yhdessäolo ja luonnossa olemisen elämys sinänsä. Harrin mukaan saalista tulee kyllä oppaan kanssa taatusti enemmän kuin ilman, mutta kalastusoppaalla on vastuunsa myös kalakantojen ylläpidosta. Läheskään kaikkea vedestä nousevaa kalaa ei oteta, ja ylipäänsä Hotti katsoo, että yksi tai kaksi haukea tai kuhaa henkeä kohti on riittävä määrä, ahvenia vähän useampi. Tarkoituksena ei ole täyttää pakastinta, vaan saada elämyksen päälle pari ateriaa tuoreesta kalasta. Jos kaikki isot hauet nostettaisiin yhdestä kohtaa, ei isoja haukia siellä kohta enää olisikaan. Vakioasiakkaat ymmärtävät kyllä tämän.

“Nyt en puhu oppaista, vaan puhun ihan kaikista harrastajista ja myös ammattikalastajista. Monin paikoin otetaan kaloja liikaa pois. Ja se johtaa siihen, että kun sieltä otetaan niitä emokaloja tarpeeks pois, ni se kannan uusiutuminen on valtavan pitkä projekti. Ja tämmösii tyhjennyksiä, esimeks hyvii kuhalahtia täs merellä, niin on tapahtunu aika monta, ja kalastuslaki pitäis mennä luonnon ehdoilla, ja rajotuksilla koko maassa. Että tälläsel tyylillä, että kun nyt saadaan hyvin kalaa, niin mennään huomenna ja laitetaan kymmenen verkkoa lisää, että saadaan ne loputki sieltä.”

 

Varsinkin kylmällä kelillä käytetään oppaan varusteita, asiakkaat puetaan tuulenpitäviin lämpimiin kelluntahaalareihin ja kenkiin. Kesällä asiakkaat käyttävät omia vaatteitaan. Kylmällä kelillä Hotti käyttää itsekin pelastautumispukua sen varalta, että jotain sattuisi – silloin hän pystyisi itse paremmin auttamaan muita. Vaatteet ovat vuosien varrella parantuneet suuresti, pilkkihaalareista ja jäykistä sadeasuista on päästy varsin ohuisiin kerroksiin, jotka päällä kuitenkin pysyy lämpimänä ja on helppo liikkua.

Vavat, kelat ja vieheet tulevat kalastusoppaan puolesta: Hotti kehuu hankkineensa sen verran huippuvarusteita, tasapainoisia yhdistelmiä, että niitä on harrastajavarusteilla vaikea ylittää.

 

Hitaasti muuttuvat asenteet

Alkuaikoina suhtautuminen kalastusoppaaseen, joka oli vieläpä Hankoon muualta tullut, oli hieman nihkeää. Asenteet ovat hiljalleen muuttuneet, kun kalat eivät olekaan kadonneet opastettujen retkien myötä. Lainsäädäntö tekee opastettujen kalaretkien järjestämisen vielä jossain määrin hankalaksi, mutta se on mahdollisesti muuttumaan päin. Hyvä kalastusopas ei asiakkaiden kanssa liikkuessaan juuri itse kalasta, vaan näyttää lähinnä opetusheitot.

”Et jos mä otan vaikka kolme haukee päivässä, ja ne painaa kuus kiloo, niin niitten arvo on haukifile kakskytneljä euroo kilo. Mut jos turisti ottaa ne kolme haukee, niin sillon me saadaan siit kuudesta kilosta jo tuhat euroo. Eli mikä on niinku sen kalan tuottavuus, et haukihan on todella arvokala, kun se otetaan oikein pois sieltä. Norjalaisethan tajus tän asian jo ajat sitte. Ne kalasti itte sielt joesta lohen, myi sen, sai viiskyt kruunuu kilo. Nyt ku turisti kalastaa sen, niin saa tuhat kruunuu kilo.”