Lapsiperhe Hämeenlinnasta: Janne, Eeva sekä lapset Antti ja Olli

Janne ja Eeva asuvat kahden lapsensa kanssa itse rakentamassaan omakotitalossa. Taloon perhe pääsi muuttamaan muutama vuosi sitten, mutta tekemistä riittää edelleen. Oma koti valmistuu pikkuhiljaa muiden kiireiden antaessa myöden.

Onneksi vanhempien peukalo ei ole keskellä kämmentä; molemmat ovat rakennusalalla, Eeva on rakennusinsinööri ja Janne tekee työkseen aurinkokerääjien asennuksia. Lapsista Antti käy koulua ja harrastaa rumpujen soittoa, rock-tanssia sekä uimista. Pikkuveli Olli käy päiväkotia, muskaria ja uimakoulua.

Kun molemmat vanhemmat ovat töissä, on arki kiireistä ja aikataulutettua. Mutta kun talon rakennukselta ja töiltä jää vapaata aikaa, pyrkii perhe yhdessä lomailemaan, joko autolla matkaillen tai esimerkiksi pistäytymällä mökillä. Yhteinen harrastus on myös autokilpailujen seuraaminen moottoriradalla.

Aamu

Keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Janne heräsi katolta tömähtävän lumen ääneen. Sää oli muuttunut suojakeliksi ja lumet lähtivät peltikatolta liikkeelle. Kello ei ollut vasta kuin kuusi joten vielä saattoi hetken torkahtaa. Eeva sen sijaan joutui nousemaan, töihin oli lähdettävä tunnin päästä.

Seitsemän aikaan Eeva suuntasi autonsa moottoritielle, suuntana Hyvinkää ja työmaa. Jannekin nousi vähitellen ylös ja alkoi herätellä poikia. Antti kömpi vessaan ja aamupalalle. Olli puolestaan söisi aamupalan vasta päiväkodissa.

Kun aamutoimet oli tehty ja jäät sekä lumet rapsuteltu auton päältä ja laseista, oltiin valmiina lähtemään. Ensin Janne ajoi Antin kouluun ja sitten Ollin päiväkotiin.

Janne oli edellisenä päivänä sopinut, että käy vuokraamassa nostimen, jota hän tarvitsi aurinkokerääjien asennuksessa. Hän kuljetti nostimen auton perässä työmaalle ja peruutti sen rakenteilla olevan talon päätyseinän viereen. Kun kaikki oli valmiina, Janne päätti pitää paussin ja poiketa isänsä luona kahvilla.

Päivä

Eevalla päivä alkoi uuden työntekijän perehdytyksellä. Sen jälkeen luvassa oli paperitöitä, laskujen selvittelyä, tilauksia ja muistion kirjoittamista. Lisäksi hän pistäytyi rakennustyömaalla tekemässä kartoitusta hankittavista tarvikkeista.

Päiväkodissa Ollin ryhmällä oli tarinatuokio. Ensin luettiin Voitko vislata Hanna -niminen kirja, joka käsitteli surua ja kuolemaa. Kirjan aiheesta keskusteltiin, minkä jälkeen oli draamaosuuden vuoro. Ennen lounasta oli jumppahetki salissa.

Jannella oli työmaalla hommat siinä vaiheessa, että hän pääsi kohoamaan nostimella kohti talon harjaa. Oli tarkoitus kiinnittää putket edellisenä päivänä katolle asennettuihin aurinkolämpökerääjiin. Myöhemmin näissä putkissa tulisi kulkemaan vesiglykoliseosta, joka taas lämmittäisi talon käyttövettä. Näin auringon valo ja lämpö saadaan hyötykäyttöön.

Iltapäivä

Antin koulupäivä päättyi odotettua aiemmin, sillä viimeisen tunnin tukiopetus oli peruttu. Tänään koulussa oli ollut englantia, matematiikkaa ja käsityötä. Koulun jälkeen Antti käveli mummolaan: siellä oli vino pino vastapaistettuja lettuja odottamassa ja nehän maistuivat talvipäivänä! Lettujen jälkeen oli aika tehdä läksyt.

Kun iltapäivä kääntyi kohti iltaa, so itti Antti isälleen, tulisiko hän hakemaan. Janne lupasi tulla ja yhdessä he lähtivät noutamaan Ollia päiväkodista. Myös Eeva lopetteli päiväänsä, sulki työmaan portit ja lähti ajelemaan kohti kotia. Pakkanen tuntui jälleen kiristyvän.

Ilta

Kotona katolta pudonneet lumet tukkivat autotallin edustan, joten Eeva ei päässyt ajamaan autoaan talliin. Janne ryhtyi kolaamaan pihaa ja Eeva puolestaan lähti valmistelemaan illallista; ranskanperunoita, kanaa, vihanneksia ja salaattia. Pojat auttoivat tyhjentämällä tiskikoneen. Sitten Olli ja Antti pääsivät pelaamaan Playstationia. Ruokaa odotellessa Olli luki myös Aku Ankkaa ja leikki legoilla.

Pyykin pesun ja muiden kotitöiden jälkeen soi puhelin – siellä oli Eevan ystävä, joka myös piipahti iltakahville. Sillä aikaa kun aikuiset kahvittelivat, menivät pojat pihalle lumileikkeihin.

Janne sytytti takkaan tulen ja kohta oli poikien aika tulla sisälle; iltapalalle ja nukkumapuuhiin. Takkatulen lämmittäessä taloa oli mukava painua pehkuihin.

Ajatuksia arjesta:

”Kiireisimpiä hetkiä arkena on alkuillat, kun palaa työstä, kerää perheen kasaan, tekee ruokaa, kuljettaa harrastuksiin ja miettii missä välissä ehtii ruokakauppaan.”
”Pyhäpäivät menee enemmän lepäämiseen, mutta jos juhlitaan, liittyy siihenkin kaikenlaista kiireellistä suorittamista, mutta se on kuitenkin erilaista suorittamista kuin arkena, joten sinänsä piristävää.”
”Ekologisuudessa on painottunut nykyään isomman mittakaavan asiat, enää ei ehdi jokaista purnukkaa tutkia kaupassa ja miettiä mitä vaikutuksia sen ostamisella on maailmaan, mutta talomme on rakennettu siten, että sen lämmitykseen ei kulu liiaksi energiaa ja lämmitämme koko talon puulla, emme esim. sähköllä.”
”Meillä siivotaan sykleittäin, kun on kertynyt tarpeeksi paljon tiskiä ja pyykkiä ympäriinsä, tulee tarve raivata koti puhtaaksi. Sen jälkeen on taas hetken siistiä kunnes tilanne räjähtää käsiin. Sellaista aamusta iltaan sieltä sun täältä siivoamista meillä ei harrasteta. Joko kaikki tai ei mitään! ”
”On hyvä, että ainakin toisella vanhemmista on palkkatuloja, -- elämämme ei kaatuisi siihen, että toinen olisi välillä lomautettu, työtön tai esim. vuorotteluvapaalla.”