Liisuja, skedejä & gootti-chickejä —Nuorisokulttuurin ilmiöitä
TAKO on Suomen museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoiva ammatillisten museoiden yhteenliittymä. Päämääränä on kehittää kokoelmanhallintaa, koordinoida museoiden välistä työnjakoa sekä jakaa tallennusvastuita museoiden kesken. TAKO -työskentelyn yksi tavoite on perustaa ns. Suomi-kokoelma, yhteinen kansallinen tallennekokoelma ja tietopankki, joka antaa tuleville sukupolville poikkileikkauksen suomalaisesta yhteiskunnasta ja elämästä.
Suomi-kokoelma karttuu ensisijaisesti museoiden yhteisten nykydokumentointihankkeiden kautta. Toiminta tapahtuu pooleissa, museoiden edustajien muodostamissa ryhmissä, joita on seitsemän.
Pooli 7:n nykydokumentointikohteena ovat trendit, vaikuttajat ja käännekohdat. Vuoden 2011 aikana poolin museot ovat dokumentoineet ilmiöitä oman erikoisosaamisensa ja maantieteellisen sijaintinsa mukaisesti. Dokumentointi on kohdistettu tässä vaiheessa nuorisokulttuurin ilmiöihin.
Tutustu dokumentoinnin satoon kartan kohteita klikkaamalla!
Tämän päivän nuorisomuoti pitää sisällään valtavasti eri tyylejä, alakulttuureja, mieltymyksiä sekä vaikutteita eri vuosikymmeniltä. Tako-projektin osana Kansallismuseo valitsi dokumentoitavakseen tavallisen kaupunkilaisnuorison pukeutumisen. Museon väki haastatteli yllä olevaa esitystä varten Herttoniemen yhteiskoulun 8.-luokkalaisia.
Potkulautailu (käytetään myös nimityksiä temppupotkulautailu ja scoottaus) on sukua rullalautailulle, BMX-pyöräilylle (temppupyöräily) ja rullaluistelulle. Laji on alkanut pikku hiljaa yleistyä Suomessa. Viime aikoina potkulautailun nuoret harrastajat ovat ilmestyneet joukolla skeittipuistoihin. Potkulautailu näytti olevan selkeästi kesän 2011 ilmiö Helsingissä.
Lumilautailu sai alkunsa 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Lainelautailu oli tuolloin suuressa suosiossa, ja lajin harrastajat halusivat kokea saman vauhdin tunteen myös talvella. Laji on kasvattanut suosiotaan Suomessa 1980-luvulta alkaen. Lumilautailu on perinteisesti ollut poikien ja miesten harrastus, mutta lajin naispuolisten harrastajien määrä on nousussa.
Historiantutkimuksessa goottilaisuudella viitataan yleensä eurooppalaisen arkkitehtuurin tyylikauteen, joka seurasi romanista ja edelsi renessanssityyliä. Vaikutteensa tämä tyyli sai gooteilta, muinaisilta germaanisilta barbaareilta. 1700- ja 1800 -luvuilla, romantiikan aikana, goottilaisuus herätettiin uudelleen henkiin, jolloin tyyli tarjosi puitteet käsitellä kulttuurisia tabuja. Tästä lähtien goottilaisuus on edustanut kaikkea ”outoa” ja ”epäsovinnaista” ja ollut keskeinen teema kaunokirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Sen viimeisin ilmentymä on 1970-1980 -lukujen vaihteessa syntynyt gootti-rock.
Rullalautailu syntyi 1950-luvulla Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Suomessa ensimmäinen rullalautailubuumi koettiin 1980-luvulla. Lajin suosio on vaihdellut sykleittäin, mutta vuosien mittaan rullalautailusta on kehittynyt tunnettu harrastus ja lajin ympärille on muodostunut omanlaisensa alakulttuuri. Rullalautailu on harrastajille enemmän kuin pelkää urheilua. Skeittaus on elämäntapa, johon kuuluvat olennaisena rento asenne ja rennot vaatteet, skeittimusiikki ja -videot sekä valokuvaus.
Saamelaiset ovat Suomen ja pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000:n ja 100 000:n välillä määrittelytavasta riippuen. Suomen saamelaisista noin 3000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. Nykyään huomattava osa Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaismuseo Siidan haastattelemilla nuorilla on saamelainen sukutausta, mutta he asuvat eri puolella Suomea kaupungeissa. Videolla nuoret pohtivat omaa identiteettiään kahden kulttuurin välissä.
